Toinen ilta

Klo 18 suuntasimme jälleen siltamontun alueelle. Paikalla ei ollut ketään, joten saimme kalastaa paikkaa oman porukan kesken. Toiselle puolen jokea tullut kaveri tartutti kalan ison kiven juuresta, mutta hetken päästä kala pääsi karkuun.

Puolenyön maissa vihdoin meidän puolella tapahtui. Teijon perhoon tarttunut kala ponkaisi ilmaan useasti ennen kuin se talutettiin rantakivikolle. Meritaimen n. 800 g. Nyt on ruokakalaa kuului meidän suusta. Kalan suupielessä oli juuri päivällä sidottu pieni mustarunkoinen ja violettisiipinen perho. Seuraavaksi kaiveltiinkin Jim Beam Teijon takintaskusta ja kierrätettiin asiaankuuluvasti joka miehellä. Yön aikaa hyppyjä näkyi vielä joitakin, mutta perhoihin asti ne eivät tarttuneet.

 

Kala kiinni!

 

Reissu pelastettu...ei ostettu pottuja turhaan

Aamuyöstä taivaalle alkoi kertyä pilviä ja pieni sade teki kelistä todella hyvän kalailman. Tarkoituksena oli kaikilla painua pehkuihin, mutta päätin käydä kokeilemassa vielä alakoskella. Paikalla kun ei näyttänyt olevan kuin yksi kalastaja. Vettä tihuutti sopivasti ja kaloja hyppi ja mosahteli kosken alapäässä. Uni hävisikin silmistä ja keskityin kalastamaan alimman kosken yläosaa. Pian huomasin alapuolella olevan kaverin vavan olevan kaarella. Sillä oli kala kiinni, mutta vain hetken. Sitten vavan kärki läsäyttikin vihaisesti veden pintaa epämääräisen tupinan säestyksellä. Alakoskea kahlailimme peräkanaa yhä syvemmälle hidasvirtaiseen suvantoon. Kohta kaverilla oli taas kiinni ja tällä kertaa hän sai sen rannalle asti. Noin kahden kilon titti. Kysyin minkävärisellä perholla kala tuli, johon kaveri vastasi; ”sorry, I don´t speak norwegian”. No enpä minäkään vastasin englannin kielellä. Kaveri olikin tsekkiläinen ja esitti auliisti ottiperhoaan, joka oli  väriltään musta-oranssinen, siivessä mustaa kiharaista karvaa ja flashabouta. Koukku pieni yksihaarainen koko 8. Kello alkoi olla 7 aamulla, joten minäkin painuin pehkuihin.

Tsekkiläisen malli Alakosken hitaaseen virtaan

Muutaman tunnin nukkumisen jälkeen lähdimme aamupäivän kalastukselle joen alaosalle. Kahlasimme alimman kosken niskalta yli toiselle puolelle. Perhoksi sidoin vasta tehdyn, pienen kaksihaaraisen mustan perhon. Alakoskelle saapui lisää kalastajia. Tsekkiläinen kavereittensa kanssa. Alakoski oli sen verran leveä, että paikalla mahtui hyvin kalastamaan molemmin puolin. Olin päässyt laskullani kosken alaosassa olevien savimonttujen kohdalle kun tunsin perhon liikkeen pysähtyvän. Kiristin nopeasti ja tunsin tukevia potkuja. Katsoin vastapuolen kaveria ja samantien kala oli irti. Kirous ja manaus. Kala oli juuri siinä savimontussa. Nopeasti perhojen tarkistus, alimmaisessa oli ollut kiinni. Hela poikki ja toinen väkänen mutkalla. Vaihdoin perhon uuteen ja jatkoin kalastusta. Ilmaan loikkasi iso kala, varmaan ainakin 8 kilon. Tuon kun saisi siiman päähän ajattelin. Kalastin koskea pitkälle suvantoon, mutta muuta tärppiä ei kuulunut. Kelasin siimat ja kahlasin rantaan. Raimolla oli ollut myös tukeva tärppi keskipeilin virrassa, joten joka miehellä oli jotain sentään tapahtunut. Kello oli jälleen 14 ja kalastusjakso loppui. Perunat tulelle, meritaimenta ja kermaa joukkoon. Kyllä maistui ja ruokatirsat päälle

1 2 3 4 5