NEIDEN 14.-21.6.2008

Tästä johtuen päätettiin Ollin kanssa keskittää seuraavien päivien kalastus Siltamontun alueelle. Siellä ukkoja riitti jonoon asti, kuten varmaan aina. Parhaimmillaan/pahimmillaan jonotusajat venyivät pariin tuntiin, mutta kun siellä oli tasaiseen tahtiin tapahtumia, niin kummasti sitä vaan aina jaksoi odottaa. Piti vaan muistaa tarkistaa aina uudet kalastusrajoitukset. Ne kun tuntui muuttuvan lähes joka päivä. Siltamontussa sai käyttää vain 1-haaraista perhoa, maks. koukkukoko 2/0. Samaan aikaan sai käyttää cone-päällä varustettua putkiperhoa, jossa sai olla maksimissaan #4 3-haarainen koukku. Lisäperhon käyttö oli kiellettyä. Rajoitus koski vaan Siltamonttua, ei esim. "´lastenallasta". Ei vaan mahtunut minun tai monen muun päähän tuo koukkurajoituksen logiikka. No ei sen puoleen, 1-haaraisia perhoja kyllä oli mukana ihan riittämiin ja suurin osa 2/0 tai pienempiä.

Sitten toisella luvalla alkoi meidänkin porukassa tapahtua. Ti 17.6 aamupäivällä aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Useiden perhon vaihtojen jälkeen siiman päässä oli putkeen sidottu kettusiipinen Greenlander. Kun oma
heittovuoro tuli, niin melkein heti oli kala kiinni. Väsyttelin sitä muutaman minuutin ja sitten se vaan pääsi irti. Sama vika tuntui vaivaavan muitakin. Paljon oli kaloja kiinni, mutta eivät tarttuneet kunnolla. Joku epäili syyksi kylmää 7-8 asteista vettä. No sitähän tämä kalastus on, välillä pysyy,välillä ei. Jatkoin kalastusta vielä "lastenaltaaseen" ja samaan perhoon tarttui heti perään toinen kala. Muutaman minuutin väsyttelyn jälkeen rannalla oli 5,9 kg jalka. Kyllä se kirkas vastanoussut lohi on vaan hienon näköinen kala.

Meidän porukasta Ilkka ei halunnut istuskella siltamontun jonossa, vaan se kulki pääosin omia polkujaan pitkin perhokalastusaluetta, joen molemmin puolin. Eikä aikaakaan kun vastarannalla oli vapa luokilla. Ilkka oli laittanut siiman päähän #4 2-haaraisen version Green Highlanderista ja tiukan taistelun jälkeen rannalla oli 8,3 kg kala.

Kolmannella luvalla oli taas isompi kala kiinni vihreässä putkessa. Menohaluja tuntui olevan ja vapa taipui taas mukavasti. Yritin pitää sitä tiukalla, ettei se lähtis alas koskeen mutta niin se vaan meni ja hetken päästä tuli siimat
silmille. Ja kaiken lisäksi vielä siiman polttama jälki vasemmassa etusormessa. Koukkuna oli #6 Kamasanin 3-haara josta yksi haara oli oiennut. Taisi siis kala olla liian tiukalla.

Neljäs lupa alkoi keskiviikkona 18.6. Ilmatkin oli hieman lämmenneet ja puutkin olivat saaneet jo vihreää ylleen. Veden lämpötilakin oli noussut muutaman asteen. Kaloja oli saatu tasaiseen tahtiin koko alkuviikon. Ja pääosin isoa, yli 8 kilon kalaa. Tittejä ei ollut näkynyt ainuttakaan. Ilkka meni taas tapansa mukaisesti yli Neidenin sillalta ja lähti laskeutumaan vastarannalta alaspäin. Ja eipä aikaakaan, kun mies kävelee takaisin kala olalla. Nyt ylös
tuli 7,8 kg kala 3/0 mustarunkoisella perholla. Oli ollut ahne kala, sillä vasta kolmannella yrityksellä oli tarttunut. Se kuulemma oikein halusi ottaa sen perhon.

Tuumasin Ilkalle, että nyt tarvitaan 10 kg kala, että pääsis tasoihin. Ja eipä aikaakaan, kun itselle jysähti kala kiinni. Perhona oli 2/0 koukkuun sidottu klassinen levysiipinen Silver Grey. Sen sanotaan olevan alkukesän viileiden vesien perho ja niinhän tuo tuntui olevan. Kala pysyi yllättävän rauhallisena eikä oikein tiennyt mihin se menisi. Muutaman minuutin väsyttelyn jälkeen Olli työnsi sen sitten pyrstöstä rantakiville ja sitten vasta tajusin sen olevan yli 10 kg kalan. Perho oli tiukasti kielessä kiinni, joten siksiköhän se oli niin rauhallinen? Nyt oli yksi unelma omalle kohdalle käynyt toteen, nimittäin yli 10 kg kala klassisella sidoksella. Oma ennätys parani kertaheitolla, joten saapa nähdä miten jatkossa. Puntari näytti 11,1 kg ja pituus oli 105 cm.

To 19.6 ilma oli taas hyvin kolea. Päivällä piti käydä testaamassa ne kuuluisat Näätämön kaupan Grillikyljet. Iltapäivällä sitten alkoi vielä satamaan ja vettä tuli koko illan ja seuraavan yön. Itseäni mökin lämpö houkutteli niin paljon, että ajattelin viettää yön lakanoiden välissä ja jatkaa kalastusta vasta aamulla. Olli meni illalla taas Siltamontulle ja muutaman tunnin päästä alkoi tulla viestejä, että taas oli kiinni, mutta ei pysynyt. Niin tyypillistä
tälle viikolle. Sitten heräsin puolen yön jälkeen viestiin joka sai minut kyllä hymyilemään.Viestissä luki suunnilleen näin: "Rutto, että oli iso kiinni. Siimat poikki, heh heh". Voisko tuota tunnetta paremmin kuvailla? Perhona oli
ollut klassinen 2/0 Jock Scott. Kala oli näyttäytynyt sen verran, että varmaan 10 kg olisi mennyt rikki. Jonkin ajan päästä märkä kalamies sitten tulikin mökin lämpöön eikä tuo tuntunut kovin paljoa edes harmittavan. Hetken
kuluttua Ilkka ilmoitteli, että Hansenin montusta oli tullut ylös pieni jalka heti ekalla heitolla. Perhona se sama 3/0 mustarunkoinen perho. Loppuyö menikin sitten saunoessa.

Perjantaina 20.6 olikin sitten juhannusaatto ja ajateltiin kalastella vielä yksi lupa. Porukkaa ei enää ollut joella kovin paljoa, suurin osa kalamiehistä taisi viettää juhannusta Neiden Campingin tansseissa ja rosvopaistin parissa.
Hiljaista oli kalojen suhteen ollut koko päivän. Jaksoin onkia n. klo 1-2 saakka yöllä ja kun mitään tapahtumia ei ollut, lähdin mökin lämpöön.Lähtiessä sanoin Ollille, että kalasta aamuun asti kun ukkoja ei ollut enää jonoksi
asti. Aamuyöllä heräsin siihen kun onnellinen kalamies tempaisi mökin oven auki ja sanoi: "Se oli laskujen lasku". Samalla laskulla oli nimittäin ollut pari kalaa kiinni ja lopultakin oli pysynyt rannalle asti komea, täinen jalka Sinisellä Mar Lodgella. Kyllä voi kalamies sitten olla tyytyväisen näköinen. Olli sanoi, että aamuyöllä paikalle oli pölähtänyt iso parvi kalaa. Välke oli vaan käynyt vedessä. Täytyy sanoa että Ollikin sai työvoiton. Sillä oli eniten tapahtumia meidän porukasta, mutta vain tämä jalka tuli ylös asti.

Kaiken kaikkiaan oli kyllä tapahtumarikas viikko. Vesi oli tulvakorkeudessa ja aika kylmää. Taisi olla lämpimillään 10-11 asteista. Veden korkeudesta johtuen "pelipaikat" oli aika vähissä. Siltamontusta kalaa tuli tasaisesti, mutta esim. Hansenin montusta taisi tulla viikon aikana ainoastaan pari kalaa.

Ehkäpä ensi kesänä uudelleen...

- Saku Luukkonen-