Kuusamon perhokalastajien perustava kokous pidettiin syyskuussa 1987. Samana syksynä seura liittyi Suomen Urheilukalastajain  Liiton jäsenyhdistykseksi. 

Seuran ensimmäisenä suurena haasteena oli olla mukana 1989 Kuusamossa pidetyissä perhokalastuksen MM-kilpailujen kisaorganisaatiossa. Järjestyksessään 9. MM-kisat pidettiin ensimmäistä kertaa Suomessa ja kisapaikkoina toimivat Kuusinki- ja Kitkajoki. Kilpailuun osallistui 90 kalastajaa 18 eri maasta. Tapahtumalla oli suuri merkitys Kuusamon näkyvyydelle eri puolille maailmaa. Joukkuemaailmanmestaruuden voitti Puola, toiseksi tuli Ranska ja Suomi sijoittui hienosti  kolmanneksi. Henkilökohtaisessa kilpailussa Suomen Jyrki Lämsä sijoittui 3:ksi. Veikko Hiltunen oli 10., Lars Heikkilä 37., Juha Pilli-Sihvola 41. (sai mm. 68 cm taimenen) ja Kuusamon Perhokalastajien Pauli Onkamo 49. Joukkueen kapteenina toimi Veli Autti. Perhokalastuslehti julkaisi MM-kisoista oman juhlanumeron.

 

MM-kisajoukkueiden paraati Kuusamossa.(kuva Tero Ronkainen)

 

Silloinen pääministeri Harri Holkeri luovutti 3.palkinnon Suomen joukkueelle (kuva Tero Ronkainen)

 

Pääjokien Kuusingin ja Kitkajoen kalakantojen kestävyys kasvavassa kalastuspaineessa askarruttivat 90-luvun alussa. Tällöin tehtiin ensimmäiset esitykset päivärauhoituksen saamiseksi mm. Kuusinkijoelle. Toisena ongelmana koettiin kansallispuistoalueen sisällä, Kitkajoella, rajoittamattomana sallittu moottoriveneliikenne.

Kuusamon Perhokalastajien aloitteesta saatiin moottoriveneilykielto Kitkajoelle Jyrävänkönkään ja Oulankajoen haaran välille vuonna 1993. Moottoriveneen käyttö on sallittua vain esim. kansallispuiston ja kalavesien hoito- ja huoltotehtävissä sekä Kuusamolaisten matkailun ohjelmapalveluyritysten koskenlaskutoiminnassa.

Etelä-Kuusamossa sijaitsevat Raakun- ja Kurenjoki toimivat seuran kalastusvuokravetenä vuosina 1988 - 1992.

Kuusamon Perhokalastajien tunnuslogo uusittiin vuonna 1996 ja seura painatti uudet hihamerkit ja standaarit. Merkin suunnitteli Jouni Ronkainen.

Seuran 10-vuotisjuhlassa 1997 SUKL:n hopeiset ansiomerkit myönnettiin seuran pitkäaikaisille hallituksen jäsenille Pentti Säämäselle ja Raimo Tuovilalle. SUKL:n viiri luovutettiin samassa tilaisuudessa seuran puheenjohtajalle Tero Ronkaiselle, Seppo Kilpivaaralle sekä Kuusamon Perhokalastajille. Tero Ronkaiselle SUKL:n hopeinen ansiomerkki oli luovutettu jo aikaisemmin pitkäaikaisesta työstä SUKL:n hyväksi.

Seura on järjestänyt useita perhonsidontakilpailuja mm: Kuusingin taimenperhot 1996, Kitkajoen taimenperhot 1997 ja Oulangan taimenperhot 2004. Kilpailujen parhaita perhoja on esitelty seuran sivuilla sekä erilaisissa painotuotteissa. Seuran sisäisiä perhonsidonta ja –kalastuskilpailuja sekä kalastustapahtumia on pidetty useana vuotena.

Seuran jäsenmäärä on suurimmillaan ollut n.130. Vuoden 2006 alussa jäsenmäärä oli 60 jäsentä. Kunniajäseniksi on nimitetty Tero Ronkainen ja Pentti Säämänen.

 

SUKL:n toiminnanjohtaja Veli Autti (oik.) luovuttaa SUKL:n hopeiset ansiomerkit Raimo Tuovilalle (vas.) ja Pentti Säämäselle. SUKL:n viirin vastaanotti seuran silloinen puheenjohtaja Tero Ronkainen.( Kuva Jouni Ronkainen)