Lohen perhokalastus on yksi puhutuimmista aiheista perhokalastajien kesken. Lohen perhokalastuksen ympärille on ehtinyt kehittyä vuosien varrella monenlaisia myyttejä, saloja, neuvoja ja kokemuksia. Lohen perhokalastus on tästä syystä äärimmäisen monipuolista, sillä perhoja ja kalastustapoja on lähes yhtä monta kuin on kalastajaakin.
Lohen perhokalastuksesta lyhyesti
Lohen perhokalastus ajoittuu kutuaikaan, jolloin lohet nousevat jokeen kutemaan. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa tämä kausi alkaa yleensä kesäkuun alussa ja loppuu elokuussa – kauden pituus riippuu kuitenkin pitkälti veden lämpötilasta.
Lohiperhon valinnasta löytyy hyvin eriäviä mielipiteitä. Osa perhokalastajista pohjaa perhon valinnan esimerkiksi sen mukaan, minkä värinen taivas tai joki on. Vaikka uskomuksia ja myyttejä lohiperhon valinnasta löytyy paljon, perhon valinnassa kannattaa hyödyntää veden lämpötilaa. Vuodenaika ja sää vaikuttavat myös perhon väriin – monet pitävät nyrkkisääntönä sitä, että kirkkaalla säällä myös perhon värin tulee olla kirkkaampi.
Lohen perhokalastuksella paikkatuntemus on valttia, sillä lohella on tapana nousta hyvin samankaltaisia reittejä pitkin jokeen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos aikaisempina vuosina on tullut kalaa tietystä paikasta, myös seuraavana vuonna kalaa tulee todennäköisesti samasta paikasta. Liian suosittuja paikkoja kannattaa kuitenkin välttää, sillä ruuhkassa lohen nappaamisen todennäköisyys luonnollisesti laskee. Usein tärkeämpää onkin pyrkiä ennakoimaan, missä kohtaa lohi aikoo nousta.
Lohet viihtyvät yleensä matalammissa vesissä, mutta kuumalla säällä ne hakeutuvat hieman syvemmälle. Tästä syystä kalastajan ei kannata kahlata puolta matkaa jokea, vaan jäädä heittämään rantaan, sillä lohien reitit kulkevat usein vain muutaman metrin päästä rannasta. Jos kala ei syö, perhon vaihtamista voi kokeilla, mutta samalle alueelle ei kannata jäädä vatvomaan kymmentä minuuttia pidempään.